Keho ja Mieli

Ota stressistä niskalenkki

1.2.2015
stressi haltuun

Stressinhallinta on taitolaji josta ei saa mitaleita eikä nimeä urheilusivuille. Jokainen meistä kokee jossain vaiheessa tilanteita jotka aiheuttavat ”harmaita hiuksia” ja usein niiden tilanteiden käsitteleminen vaatii usein suuria ponnisteluita. Kun ihminen kokee stressaavan tilanteen joka saattaa jatkua pitkäänkin, on usein tilanteella niin psykologisia kuin fysiologisia seurauksia. Kaikkea stressiä ei voi eliminoida ja stressitilanteiden oikeaoppinen käsittely opettaa meitä ratkaisemaan ongelmia. Stressi on pakollinen osa meidän kaikkien elämää mutta mistä stressi tulee ja miten stressiä hallitaan?

Stressi arjessa

Usein ajatellaan että stressi kuuluu arkeen välttämättömänä pahana jota se myös onkin. Kuitenkin suurin ero tulee siinä kohtaa kun miten kukin stressin käsittelee. On toki toisia jotka elävät jatkuvassa stressissä ja ihmisiä jotka kokevat stressin asiana joka tekee heistä tärkeitä. Työtovereille valitetaan että “on niin kauhea kiire” ja muita lausahduksia joilla ilmaistaan miten kiire on aivan kuin se kiire ja stressi tekisi heistä tärkeämpiä, tehokkaampia ja parempia työntekijöitä. Toki näissäkin ihmisissä on niitä joilla on oikeasti kova stressi ja sitten taas niitä jotka tekevät pienistä asioista stressaavia ja ilmaisevat sen vain ulospäin. Sitten on se ihmisryhmä joka ei stressaa mistään, ei edes sellaisella hetkellä kun asioista pitäisi olla huolestunut.

Kortisoli, stressin ydinpolttoaine

Kortisoli on ihmisellä lisämunuaisen kuorikerroksessa syntyvä hormoni. Kortisolin arkisempi nimi on stressihormoni. Kaikilla ihmisillä on tietty määrä kortisolia mutta eri tilanteissa kortisolin määrä voi lisääntyä kehossa. Kortisolilla on tärkeä ja hyödyllinen merkitys kehossa sillä se auttaa meitä suoriutumaan tiukoissa tilanteissa. Kortisoli pysäyttää mielihyvää tuottavien endorfiinin ja dopamiinin tuotannon. Tarkoituksena onkin että kun keho reagoi luolamiesmäisesti kortisolia erittämällä, se viestittää koko keholle että ”nyt on tiukka paikka ja haaveilu seis, nyt pitää selvitä hengissä!” Tämän vuoksi kortisoli muuttaa aineenvaihduntaa siten että keskivartalolle kertyy rasvaa jotta ihminen selviäisi ankarista olosuhteista tämän ”lisäravinnon” ansiosta. Huomattavaa on kuitenkin että keskivartalolihavuus ja huonot elintavat eivät selity kortisolilla vaikka stressillä onkin osavaikutusta asiaan. Ihmisillä kortisolia kohottavia tilanteita on arkisessa elämässä useita. Näitä ovat mm. henkinen ja fyysinen rasitus tai pitkäaikaiset sairaudet. Kuntoilu taas laskee kortisolia ja liikkuvilla ihmisillä onkin astetta parempi stressinsietokyky. Luonnollisesti kohtuus kaikessa pätee tässäkin koska kehon jatkuva rasittaminen äärirajoille taas nostaa kortisolitasoja. Kortisoli on korkeimmillaan kun ihminen on tilanteessa jossa se kokee että hänellä ei ole kontrollia vallitsevasta tilanteesta tai ratkaisua jolla pääsisi tukalasta tilanteesta eroon. Kuulostaa stressiltä, eikö? Kortisolia pitää oppia hallitsemaan ihan samalla tavalla kuin stressiä ja näillä kahdella onkin läheinen sidos toisiinsa.

Stressin eri lähteet

Parisuhteessa stressin ja asioiden käsittelyyn kannattaa varata rauhallinen ja avoin hetki jossa molemmat ovat valmiita keskustelemaan ja korjaamaan asian. Aikaa pitää varata riittävästi ilman että tilanteeseen on varattu “X minuuttia tai tunti”. Parisuhteessa stressiä usein aiheuttavat kommunikaatio-ongelmat joita arjen kiireet aiheuttavat. Tulkitaan asioita väärin ja lumipallo lähtee vyörymään. Kotitöiden epätasainen jakautuminen, läheisyyden puute ja taloudelliset asiat ovat yleisimpiä asioita jotka rasittavat parisuhdetta. Kuitenkin monessa ongelmatilanteessa lukon aukaisee kommunikaatio. Tätä kommunikaation lisäämistä toistetaan todella usein mutta käytetään aivan väärin. Kommunikaatio ei tarkoita että “minun on saatava mielipiteeni ja paha oloni ulos” vaan oikea tapa ratkaista ongelmia on että molemmat kuuntelee toisiaan. Kun molemmat asennoituu ensin kuuntelemaan eikä nostamaan omia asioitaan ensin esille, avautuu uudenlainen ja avoin tilanne jossa on helpompi keskustella vaikeistakin asioista. Parisuhde vaatii sitä että stressi jaetaan ja käsitellään kumppanin kanssa. Ei voi ajatella että on vain “sinun ongelmat”. Tässä mielessä se kirkossa kuulutettu “niin myötä- kuin vastamäissä” pätee erittäin hyvin. Parisuhteen stressi on aina kahden ihmisen yhteinen ongelma.

Työympäristössä keskustelu esimiehen kanssa, aloitelaatikko tai omien työtapojen uudelleen järjestely ovat hyviä vaihtoehtoja. Monissa perinteisissä työympäristössä kiire, stressi ja tehokkuus ovat synonyymejä joita edellytetään yrityksen liikevoiton tavoittelussa. Monessa organisaatioissa on kuitenkin ongelmia ihan perustöiden prosesseissa joihin ei ylimmällä johdolla ole edes näkyvyyttä ja siten mahdollista vaikuttaa. Suomalaiseen mielenlaatuun ei aina sovi edes asioiden esille ottaminen ja siksi hyvin usein työelämässä ongelmien esille tuominen ja ongelmista “valittaminen” on pelottava aihe. Harva halua leimautua valittajaksi tai esimerkiksi riskeerata omaa työpaikkaansa. Ja sama pätee moniin esimiehiin, palautetta otetaan todella heikosti vastaan koska se koetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Todella monessa organisaatiossa otetaan vastaan liikaa tehtäviä, siedetään huonoja toimintatapoja tai väärin käyttäytyviä työtovereita. Suomalainen on mielletty hiljaiseksi puurtajaksi joka sietää kaiken mutta purkaa sitten stressiään väärissä tilanteissa, väärillä tavoilla ja jopa väärille ihmisille.

Ystävien kanssa stressistä puhuessa pitää olla myös avoin kuten parisuhteessa. Ystävyys on kuin parisuhde ilman seksiä. Toiset ajattelevat että negatiiviset tai haitalliset ihmiset pitää sulkea pois omasta elämästä kun taas toiset ihmiset ajattelevat että ystävät on ikuisia ja ihmiset parisuhteissa vaihtuu. Varsinkin sellaisessa tilanteessa jossa parisuhde päättyy niin ihminen tarvitsee juurikin hyviä ystäviä ja tukea. Tämä luonnollisesti pätee moniin muihinkin elämän haasteisiin. Oikea tapa ongelmien käsittelyssä ystävien kanssa on ottaa asiat ja stressi esille reilusti ja keskustella avoimesti. Ne ihmiset ovat niitä “oikeita ystäviä” joiden kanssa voi käsitellä myös negatiivisia asioita. Oikeanlainen ja vahva ystävyys kestää ja tukee isoissa muutoksissa elämässä. Joskus negatiivisten ihmisten sulkeminen pois omasta elämästä on se oikea tapa mutta siinäkin tilanteessa tulee toimia siten ettei kenellekään osapuolelle jää kaunaa ja että ongelmat on varmasti puhuttu niin selkeästi että väärinkäsitysten mahdollisuus on suljettu pois.

Stressin käsittely

Stressiä ei voi välttää, stressiä pitää käsitellä. Pitää pysähtyä hetkeksi kaiken stressin keskellä ja ottaa tilanteesta kiinni.

Akuutissa tilanteessa voit toimia seuraavasti:

  • Sulje kaikki ylimääräiset häiriötekijät tilapäisesti pois ja hakeudu rauhalliseen paikkaan
  • Sulje silmät ja hengitä syvään, tyhjennä mieli (myös meditaatio sopii tähän)
  • Pyri miettimään stressin aiheuttajaa. Onko kyseessä asia johon voit itse vaikuttaa joko omalla käyttäytymisellä tai pyytämällä apua vai onko kyseessä ulkopuolinen ärsyke
  • Punnitse kannattaako asiasta stressaaminen. Onko vaakalaudalla työ, parisuhde, ystävyys tai terveys? vai onko kyseessä asia jolle et vaan voi mitään?
  • Jos asiaan liittyy muita ihmisiä niin pyri keskustelemaan asiasta

Joskus pitää ottaa stressaavaan tilanteeseen etäisyyttä ja pohtia voitko oikeasti asialle tehdä mitään tai auttaako stressaaminen asian ratkaisemiseen. Pitää osata unohtaa stressi jos on tehnyt kaikkensa tai jos ei edes voi vaikuttaa koko asiaan.

Pysyvästi stressittömämpää elämää

Arjessa stressiä voi hallita muuttamalla pieniä asioita. Tässä muutamia perusasioita joihin panostamalla vähennät stressiä ja siten elämäsi laatua.

  • Ihminen tarvitsee valoa, me Suomalaiset elämme ison osan vuotta pimeydessä ja monet asunnoista on valaistu huonosti. Vaikka tunnelmavalaistuksessa ei ole sinänsä mitään vikaa, meidän aivot tarvitsevat valoa. Valo lisää serotoniinin ja endorfiinin tuotantoa joka rauhoittaa, tuottaa mielihyvää ja vähentää stressiä.
  • Ulkoilu hormonaalisesti toimii samalla tavalla kuin valo mutta ulkoilussa on se suuri vaikuttava ero että poistumme niistä sisätiloista joissa stressin kanssa toimimme ja ulkona voimme ajatella ilman häiriötekijöitä tai stressinaiheuttajia. Sanonta “tuulettuminen” ei ole tuulesta temmattua…
  • Musiikki irrottaa ajatukset nykyhetkestä. Monesti pelkkä tuttu ja rauhallinen musiikki rentouttaa ja vie ajatukset positiivisiin muistoihin.
  • Lepää riittävästi. Vaikka meillä Suomessa ei ole “siestakulttuuria” jossa tiputetaan hanskat iltapäivällä ja otetaan torkut niin meidän pitäisi arvostaa yöllistä lepoa tarpeeksi. Vaikka ihmisten unen tarve vaihtelee 6-9 tunnista vuorokaudessa, unen laatu on useiden tutkimuksien mukaan merkityksellisempää kuin parin tunnin ero unen pituudessa. Nukkumaan mennessä ei pitäisi tuijottaa elektronisia laitteita joiden valon aivot tulkitsevat auringonvaloksi ja siten haittaa unen saamista. Kun valaistus, lämpötila ja muut olosuhteet ovat kunnossa, keho hoitaa melatoniinin tuotannon avulla että uni on riittävän laadukasta. Joissain tapauksissa kuitenkin melatoniinin hankkiminen voi olla tilapäinen ratkaisu mutta vain tilapäinen. Lue myös artikkelimme: ”Unen vaikutus hyvinvointiin”.

Heidi Hanna - Voiko stressi tappaaJos koet että näistä vinkeistä on hyötyä, jaa artikkelia eteenpäin. Ja jos taas haluat lisätietoa stressin hallinnasta ja mistä stressissä on kyse, suosittelemme lukemiseksi vaikka Heidi Hannan kirjaa ”Voiko stressi tappaa?”

Lopuksi vielä hieman viisaita sanoja:

I’m an old man and I’ve had many troubles, most of which never happened. – Mark Twain

Saatat tykätä myös näistä

Ei kommentteja

Kirjoita kommentti

Jatkamalla tällä sivustolla hyväksyt evästeet Lisätietoja

Tribe.fi käyttää evästeitä joka mahdollistaa sisällön personoinnin, tilastoinnin ja mainoksien esittämisen sivustolla.

Sulje