Keho ja Mieli

Psoas lihakset ja huoli eloonjäämisestä

9.10.2014
psoas

Syksyinen metsä oli rauhallinen ja kaunis. Kuljin metsäpolkua pitkin ratsain, ilman satulaa. En ole kovin kokenut ratsastaja, enkä ole teknisesti taitava. Niinpä huomasin jossain vaiheessa taas miettiväni sitä, miten hevosen selässä olisi viisain istua – tunnustelin oman asentoni ja ryhtini vaikutusta tasapainoon ja ratsastamisen sujuvuuteen. Jälleen kerran huomasin ratsastamisen vaikeutuvan jos jalat tai selkä jännittyvät – liike pysyy sulavampana ja tasapaino vakaampana kun oma kehoni rennosti seuraa hevosen luontaisia liikkeitä.

 The Revolutionary Trauma Release Process David Berceli , Robert, Dr., M.D. Scaer , David BerceliTätä miettiessäni mieleeni ajelehti sekalaisia ajatuksia jotka aluksi vaikuttivat irrallisilta. Muistin etten koskaan ole tykännyt vuoristoradasta tai huvipuistojen kieputuslaitteista – niiden kyydissä kehoni vain jähmettyy ja mielen valtaa turtumus ja passiivinen ulkopuolisuuden tunne. Ajattelin myös 1900-luvun alkupuolella muodissa olleita Kuhne-hoitoja, joissa potilas istui ammeessa, jalat ja rintakehä ammeen ulkopuolella. Tyypillisesti istuttiin vuoronperään lämpimässä ja kylmässä vedessä, vuoronperään useita kertoja. Useat potilaat raportoivat saaneensa hoidosta apua monenlaisiin vaivoihin. Ja lopuksi mieleeni tuli talvella lukemani David Bercelin kirja ”The Revolutionary Trauma Release Process”. Tosin, tässä vaiheessa hevoseni oli jo huomannut ajatukseni harhailevan jossain aivan muualla, ja katsoi parhaaksi pysähtyä syömään polunvarrella kasvavaa heinää. Loppumatkan koetin pysyä paremmin läsnä tilanteessa, jatkoin mietteitäni illalla kotisohvalla.

Hieman yksinkertaistettuna, Bercelin keskeinen oivallus on, että kun kohtaamme uhkaavan tai traumaattisen tilanteen, niin elimistömme reagoi siihen kehollisesti. Perusreaktio uhkaavaan tilanteeseen on taistelu – pako – lamaannus. Berceli kuvaa omakohtaisia havaintojaan kriisialueilta; pommituksen keskelle joutuneet siviilit käpertyivät kyyryyn räjähdysten ääniä kuullessaan. Tuo käpertymisreaktio on ihmislajille tyypillinen, kirjoitettu syvälle perimäämme. Äkillisen vaaran uhatessa, kun taistelu tai pako ei enää ole mahdollista, jalkamme vetäytyvät vatsan päälle herkkien sisäelinten suojaksi, ja pää painuu mahdollisimman tiiviisti rintakehää vasten. Vasta kun vaara on ohi, käpertymisreaktio purkautuu kehollisen vapinan ja tärinän kautta, jonka jälkeen normaali toiminta palaa. Mutta pommituksen lisäksi myös vähemmän dramaattiset vaarat voivat laukaista elimistössä saman reaktion – esimerkiksi epämääräinen henkinen stressi (=näkymätön uhka jolta ei voi paeta), rahahuolet (=huoli toimeentulosta eli eloonjäämisestä), sosiaaliset vastoinkäymiset (=pelko siitä, että lauman hylkäämänä jää yksinään villiin luontoon petojen syötäväksi) saavat kehomme reagoimaan. Eikä aina ole selvää milloin vaara on ohi. Ja lisäksi kulttuuriperimämme usein ohjaa hillitsemään ja kahlitsemaan spontaaneja kehollisia reaktioita – usein käykin niin, että henkisen stressin aiheuttamat keholliset reaktiot jäävät purkamatta ja varastoituvat kehoon – mikä näkyy erityisesti psoas lihasten jännitystilana.

psoasPsoas lihakset lähtevät selkärangat alimmista nikamista, kulkevat lantion kautta ja kiinnittyvät reisiluun yläpäähän. Kyseessä ei ole yksittäinen lihas, vaan toiminnallinen lihasryhmä, johon kuuluvat mm. psoas major ja iliacus. Kyse on siis lonkan koukistajista, mutta käytän tässä lyhyyden vuoksi koko lihasryhmästä vain nimeä psoas. Nämä lihakset osallistuvat pystyasennon ja tasapainon ylläpitämiseen ja kävelemiseen. Välillisesti ne vaikuttavat myös palleaan ja sitä kautta sekä hengitykseen että sisäelinten toimintaan.  Kuten lukija on varmaan jo arvannutkin, samat lihakset vaikuttavat myös ratsastamiseen. Jos alaselän, lantion ja sisäreisien lihakset kiristävät, luontevaa istunta-asentoa on hankala löytää. Jännittynyt lantio ei kykene joustavasti liikkumaan hevosen oman liikkeen rytmissä. Ja jos hevonen tekee jonkin odottamattoman liikkeen ja ihminen säikähtää, hänen tasapainonsa huononee kun keho hakee turvaa käpertymisreaktiosta. Tähän kaikkeen auttaa kuitenkin syvä ja rauhallinen hengittäminen, rentoutuminen ja rauhoittuminen. Vaikka yllättäviä asioita tapahtuukin, ratsastaja voi säilyttää malttinsa, tasapainonsa ja rentoutensa – ollen siten valmiimpi joustamaan hevosen nopeidenkin liikkeiden mukana.

Muistan koulukavereideni sanoneen että heille huvipuistojen kieputuslaitteet ovat vapauttava kokemus, jossa voi riemuita pelon voittamisesta ja vauhdin huumasta. Itse koin nuo laitteet liian ahdistavina – erityisesti sen, että olisi pitänyt olla vain kyydissä, luottaa laitteiden turvallisuuteen ja antautua kieputuksen vietäväksi… Kieputus laukaisi minussa vain lamaannusreaktion, jota en osannut purkaa – tästä jäi vain tyhjä ja voimaton olo. Luulen, että tämä tunne on jollain tapaa sukua työuupumukselle ja monille muille aikamme vitsauksille; on tunne siitä, että ulkopuolelta tulee loputtomana tulvana haasteita, uhkia ja vaatimuksia. Lopulta, jos ei enää jaksaisi vastata loputtomiin haasteisiin, käpertyy vain lamaannukseen ja toivoo että kieputus loppuisi, vaara poistuisi. Vaikeaa tässä on vain se, että ulkoisen uhan poistuminen ai automaattisesti eikä välittömästi johda sisäisen taistelu-pako-lamaannus -reaktion purkautumiseen. Jos purkautuminen estyy, se varastoituu tai kroonistuu. Ja tämä on meille kiireisille länsimaisille ihmisille hyvin yleistä – jonkinasteinen kroonistunut stressireaktio, psoas lihasten kireys ja siihen liittyvät epämääräiset terveysoireet.

Berceli on kehittänyt sarjan yksinkertaisia harjoitteita, joiden avulla voidaan purkaa syviin lihaksiin varastoituneita traumareaktioita. Iliopsoas-lihasten rentoutumisen vaikutuksena monet asiakkaat raportoivat myös myönteisiä muutoksista mielialassa, emotionaalisessa tasapainossa, vireydessä ja yleisessä hyvinvoinnissa. Tässä kohden mieleeni tuli, että Kuhne-hoidoissa on varmastikin ollut kyse samasta asiasta; kylmän ja kuuman vuorottelu laukaisee lihasjännityksiä. Ja lantion alueelle kohdistettuna vaikutus tuntuu etenkin psoas lihaksissa, jolloin on varsin ymmärrettävää että samalla saattaa purkautua myös potilaan pelkotiloja, henkistä stressiä ja tiedostamatonta painolastia. On myös tutkimustuloksia jotka viittaavat siihen, että psoas lihasten krooninen kireys on yhteydessä lisämunuaisten jatkuvaan ylikuormitukseen, mikä puolestaan johtaa immuunipuolustuksen heikkenemiseen ja uupumukseen. Näin ollen psoas lihaksiin varastoituneen jännitystilan purkaminen voi olla keskeisessä osassa kokonaisvaltaisen paranemisprosessin käynnistämisessä.

Iliopsoas wikipediassa (Englanniksi)

Voit ostaa David Bercelin kirja ”The Revolutionary Trauma Release Process” kirjan edullisesti Adlibriksen kautta

Saatat tykätä myös näistä

Ei kommentteja

Kirjoita kommentti

Jatkamalla tällä sivustolla hyväksyt evästeet Lisätietoja

Tribe.fi käyttää evästeitä joka mahdollistaa sisällön personoinnin, tilastoinnin ja mainoksien esittämisen sivustolla.

Sulje