Keho ja Mieli

Tarvehierarkia työelämässä

5.4.2015

Oletko koskaan pohtinut mikä meitä motivoi työssä? Miksi toiset etenevät ja menestyvät työssään? Miksi toiset uupuvat? Työ itsessään ei ole ihmiselle tärkeää vaan sillä toteutetaan ihmisen perustarpeita. Työhyvinvointi on yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat monet tekijät. Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista, miten ihminen itse kokee työnsä.

Maslowin tarvehierarkia

Avaan tähän hieman Maslowin tarvehierarkiaa, mitä onkin usein sovellettu työelämään ja käytetty yhtenä mittarina oman työn ja työhyvinvoinnin arvioimiseen. Tarvehierarkia on psykologinen teoria, jonka Maslow julkaisi vuonna 1943. Teorian mukaan ihmisellä on perustarpeet, joiden täyttymisen myötä ihmisen on mahdollista hakea tyydytystä korkeammille tarpeilleen. Tarvehierarkia on yksi tapa ymmärtää ihmisen turhautumia niin työ- kuin yksityiselämässäänkin. Vaikka Maslow esitti tarpeet hierarkisesti, saattaa yksittäinen tarve yli- tai alikorostua. Yksilöstä riippuen voivat yksittäiset tarpeet horjuttaa koko pyramidia, aiheuttaa stressiä ja vaikeuttaa työssäjaksamista.

Maslowin tarvehierarkiaMaslowin mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkinen järjestys on:

  1. Fysiologiset tarpeet – hengissä säilymisen tarpeet
  2. Turvallisuuden tarpeet
  3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet – sosiaaliset tarpeet
  4. Arvostuksen tarpeet – merkityksellisyyden tarpeet
  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet – itsensä kehittämisen tarpeet

1. Fysiologiset tarpeet

Fysiologiset tarpeet eli hengissä säilymisen tarpeet ovat koko tarvehirarkian pohja. Niiden täyttyminen on välttämätön, jotta muut tarpeet voivat tulla täytetyiksi. Fysiologisia tarpeita ovat nälkä, jano, väsymys ja fyysiset tarpeet.

Huolehtiaksesi työssäjaksamisen perusedellytyksistä nuku riittävästi, pidä työssä taukoja, liiku ja ulkoile ja syö monipuolista ja ravintorikasta ruokaa.

2. Turvallisuuden tarpeet

Turvallisuuden tarpeisiin vaikuttavat työelämän epävarmuustekijät. Varmuus työn jatkumisesta vaikuttaa suotuisasti mahdollisuuteen toteuttaa seuraavan tason tarpeita. Esimerkiksi lomautusuhan ollessa päällä, putoaa ylemmiltä tarpeilta pohja. Turvallisuuden tarpeisiin lukeutuvat myös pelon voittamisen tarve sekä vaihteluntarve, jotka ovat hyvin yksilöllisiä. Tämän tarpeen toteutumisen yksi tekijä on riittävä palkka, jolla ylläpidetään asumisen ja fysiologisten tarpeiden täyttyminen.

Tarkastele omaa turvallisuudentarvettasi. Onko työympäristösi turvallinen? Huomio myös kotiolosi. Onko asuntolainasi tai vuokrasi ylimitoitettu suhteessa palkkaasi? Millaisia turvallisuusuhkia työssäsi on? Tai antaako työsi riittävää vaihtelua mikäli sellaista kaipaat?

3. Yhteenkuuluvuuden tarpeet

Sosiaalisten tarpeiden täyttyminen on myös yksilöllistä. Joku voi kaivata työskentelyä yksin kun toinen haluaa ehdottomasti työskennellä ryhmässä. Työhyvinvoinnin yksi mittari on ryhmähenki. Kuitenkin esimerkiksi kiire ja väsymys vaikuttavat ensimmäisenä ihmisen empatiakykyyn.

Täyttääkö työsi sosiaaliset tarpeesi? Jakautuvatko työt tasaisesti tiimissäsi? Saatko riittävästi tukea? Onko tiimin tavoitteet yhdenmukaiset?

4. Arvostuksen tarpeet

Työn merkityksellisyys ja oman työn arvostaminen on seuraava askel tarvehierarkiassa. Henkilö, joka kokee tekemänsä työn merkityksettömäksi, uupuu työssään todennäköisemmin. Oman työn ja työpanoksen arvostaminen on tärkeää. Toisaalta huonot esimiestaidot ja epätasa-arvoisuus työssä syövät työmotivaatiota.

Pidätkö työtäsi merkityksellisenä? Osaatko ottaa vastaan ja antaa palautetta? Osaatko arvostaa myös toisten näkemyksiä ja mielipiteitä? Rakennatko itsetuntosi vain palautteen varaan?

5. Itsensä kehittämisen tarpeet

Tarvehierarkiassa ylimpänä on itsensä kehittämisen ja toteuttamisen tarpeet. Mikäli työpaikka ei tarjoa työntekijöilleen kehittämistarvetta, alkaa ihminen alempien tarpeiden täytyttyä kehittää itseään työnsä ulkopuolella. Toisaalta jos alempien tasojen tarpeet eivät ole täyttyneet, voi kehittämistarve työssä aiheuttaa valtavaa stressiä.

Antaako työsi riittäviä haasteita? Näetkö työssäsi etenemismahdollisuuksia?

Kun tarvehierarkian kaikki tasot ovat tasapainossa työn osalta, on tuloksena motivoitunut ja hyvinvoiva työntekijä. Työhyvinvointi on johdon, esimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, johon liittyvät työn ulkopuoliset yhteistyötahot kuten työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio. Vaikka työhyvinvointi onkin kunkin subjektiivinen käsitys, voi jokainen itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Motivoitunut ja hyvinvoiva työntekijä on jokaisen yrityksen menestystekijä.

Suosittelemme tutustumaan näihin teoksiin Maslowin tarvehierarkiasta.

Saatat tykätä myös näistä

Jatkamalla tällä sivustolla hyväksyt evästeet Lisätietoja

Tribe.fi käyttää evästeitä joka mahdollistaa sisällön personoinnin, tilastoinnin ja mainoksien esittämisen sivustolla.

Sulje