Ravitsemus

Epäterveellinen vai terveellinen viini?

9.3.2016
terveellinen viini

Viime vuosina on paljon tullut esiin tutkimuksia, joissa on kerrottu viinin ja varsinkin punaviinin positiivisista vaikutuksista elimistöömme. Monesti kirjoitetaan, miten epäterveellistä alkoholi on ja toisaalla, miten terveellistä viini on. Onko asia kuitenkaan niin yksiselitteinen?

Viinin antioksidantit

Viinien antioksidanttivaikutus on se, joka piilee monen terveystutkimuksen taustalla. Punaviinissä esiintyy kolmea eri antioksidanttista ainesosaa kversetiinia, katekiinia ja resveratrolia. Resveratroli on näistä tunnetuin ja sitä onkin nostettu usein esille. Resveratrolia on vähäisissä määrin myös pähkinöissä, mustikassa ja karpaloissa. Punaviineissä näitä ainesosia on huomattavasti enemmän kuin valkoviinissä, jossa niitä ei juurikaan ole. Viinejä luonnehdittaessa monille on tuttu termi ”tanniininen”, arkisemmin nimeltään ”parkkihappo”. Tanniinit ovat viinirypäleissä esiintyviä fenolisia uuteaineita, joihin juurikversetiini, katekiini ja resveratroli kuuluvat. Usein myös ”karvas” ja ”nahkainen” luonnehdinta liittyy juuri tanniineihin. Punaviineistä tarkemmin puhuttaessa niin sanotut ”vanhan mantereen” viinit (Ranska, Italia ja muut eurooppalaiset) sisältävät enemmän tanniineja. Itse viinilajikkeista tanniinisimpia ovat syrah, cabernet sauvignon, nebbiolo, tempranillo ja montepulciano. Tanniinit nostavat hyviä kolesteroleja (HDL) ja laskee huonoja kolesteroleja (LDL). Eli tanniinen viini on terveellisempi ainakin jossain määrin. Kolikolla tai pitäisikö sanoa korkilla on myös kääntöpuolensa. Jos kärsit viinipäänsärystä, tuolloin on hyvä välttää tanniinisia viinejä. Vaikka kunnollista tieteellistä todistusta tanniinien ja viinipäänsäryn yhteydestä ei ole, monet kärsivät silti tästä yhdistelmästä.

Viinin haitat

Vaikka viini onkin terveellistä, sen positiiviset vaikutukset loppuvat lyhyeen kun nautittua määrää nostetaan. Tutkimuksien mukaan terveellinen enimmäismäärä vuorokaudessa on 14cl eli hieman yli standardi viinilasillisen, joka on 12cl. Kun viinin määrä nousee, haittavaikutukset jättävät antioksidanttiset hyödyt varjoon.

Viinissä ei itsessään ole niin paljoa kaloreita kuin monissa muissa alkoholijuomissa, mutta ne ovat silti ylimääräisiä kaloreita. Puna- tai valkoviini sisältää kaloreita seuraavasti: 12cl/80-90kcal, keskiolut 330ml/140kcal, siideri 330ml 90-170kcal (pahin on tietenkin makea siideri). Pullo punaviiniä on siis noin 525kcal, mikä vastaa kolmas- tai neljäsosaa aikuisen ihmisen energian tarpeesta vuorokaudessa. Laihduttajalle alkoholi on siis varma tapa pilata dieetti. Eikä siinä vielä kaikki.

Laihduttajan kannalta alkoholi tuo myös muita erikoisia piirteitä. Vaikka kalorimäärät saisi pidettyä aisoissa, elimistö ei toimi alkoholin vaikutuksen alaisena ihan niin kuin voisi kuvitella. Kun elimistöön tulee alkoholia, se lopettaa muiden energialähteiden polttamisen kuten rasvan. Syynä tähän on se että alkoholi ja etanoli itsessään on myrkky, josta elimistö haluaa päästä eroon mahdollisimman pian. Maksassa alkoholin palamistuotteena etanolista syntyy asetaldehydia, mikä on myrkky. Monille viinipäänsärystä kärsiville asetaldehydi onkin se oikea syypää eikä tanniinit. Posket punottaa, verenpaine nousee ja elimistö reagoi kuin allergiakohtauksessa. Tässä tapauksessa punaviini on terveellisempi, sillä valkoviineissä on asetaldehydiä on kaksi kertaa enemmän kuin punaviineissä.

Yleisesti ottaen alkoholissa ei ole juurikaan hiilihydraatteja, rasvaa tai proteiinia vaan pelkästää ”tyhjiä” kaloreita, joten se pitää suodattaa mahdollisimman nopeasti, ettei se jäisi elimistöön. Aamupainon vaakalukemat voi näyttää vähemmän, mutta se johtuu tilapäisestä nestetasapainon häiriöstä. Kokonaan toinen ongelma on alkoholin tuoma herkutteluvimma. Alkoholi laskee verensokeria ja kun alkoholissa ei ole itsessään sopivaa energiaa, aivot huutavat ruokaa, yleensä vieläpä rasvaista ja kaloririkasta. Eli elimistössä on alkoholista saatua energiaa, joka pitää kuluttaa pois, mutta sitä ei voi hyödyntää samalla tavalla. Lisäksi runsas alkoholin käyttö kerryttää viskeraalista rasvaa, joka on erityyppistä rasvaa kuin normaali ylipainosta aiheutuva. Viskeraalinen rasva kerääntyy vatsaonteloon sisäelinten ympärille. Kaljamaha ja siideripömppis ovat tunnusmerkkejä ihmisistä, joilla on viskeraalista rasvaa, vaikka sillä hetkellä ei olisikaan lasi kädessä tai pää huurussa. Monesti ajatellaan sen vatsan olevan vain turvotusta, mutta lähes aina mukana on paljon viskeraalista rasvaa. Siksi paino ja vatsa ei häviä parissa päivässä, vaikka turvotus on jo laskenut.

Viinin terveysvaikutukset

Yhteenvetona onkin helppo todeta, että lasi punaviiniä on terveellistä kolesterolin ja verenkierron kannalta, mutta määrien noustessa elimistö keskittyy myrkkyjen suodattamiseen ja luulee tarvitsevansa lisäenergiaa ”huonosta” ruoasta. Tämä lisättynä alkoholin omaan energiaan lihottaa normaalisti ja lisäksi kerryttää viskeraalista rasvaa sisäelinten ympärille. Kun tämä asia on vihdoin selvä, otetaan sille! Mutta vain lasillinen vanhan mantereen tanniinista punaviiniä.

Saatat tykätä myös näistä

Jatkamalla tällä sivustolla hyväksyt evästeet Lisätietoja

Tribe.fi käyttää evästeitä joka mahdollistaa sisällön personoinnin, tilastoinnin ja mainoksien esittämisen sivustolla.

Sulje