Ravitsemus

Liikaa suolaa vai liikaa leipää?

6.2.2015
Lautasmalli 2014 - liikaa suolaa?

Syövätkö suomalaiset liikaa suolaa vai liikaa leipää? Helsingin Sanomien artikkelissa ”Suomalaiset syövät liikaa suolaa lapsesta asti kerrotaan, että monet suomalaiset alkavat saada jo lapsuudesta lähtien liikaa suolaa ja nuorilla aikuisten suolan saantitaso on saavutettu hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Mutta artikkelissa syyttävä sormi osoittaa osittain virheellisesti kohti roskaruokia. Harva kuitenkaan tietää, että suomalaisissa leivissä on suolaa yhtä paljon kuin sipseissä tai suolapähkinöissä tai että monissa roskaruoiksi haukutuissa eineksissä voi olla lähes puolet vähemmän suoraa 100 grammaa kohti. Luonnollisesti einesruoka tai roskaruoka ei ole terveellisempää kuin ne pakolliset jopa 9 palaa leipää (tästä lisää myöhemmin artikkelissa) ja syötävät määrät ovat eri suhteessa. Kuitenkin suolan määrää per 100 grammaa tulisi tutkia hieman tarkemmin. Tunnetusti Yhdysvallat on roskaruoan ja epäterveellisen elämän esimerkki, mutta jos sielläkin ollaan eri mieltä, miksi meillä Suomessa nähdään asia päinvastoin?

Bread is the No. 1 source of sodium in Americans’ diets. People get twice as much from bread and rolls as they do from snacks such as potato chips and pretzels, according to data from the Centers for Disease Control and Prevention. (lähde)

Elintarvikkeiden ja leipien suolapitoisuuksia

Pizzat
Atria jauhelihapizza (aka ”kumipitsa”) 0.7gr/100gr
Duudsonit Pizza Kinkkukunkku 1.3gr/100gr
Apetit Pizza Bolognese 1gr/100gr

Muut elintarvikkeet
Kokkikartano Lasagne Bolognese 1.1gr/100gr
Saarioisten makaronilaatikko 0.8gr/100gr
Kelloggs Special K Täysjyvä 1.25gr/100gr

Sipsit
Taffel sipsit 1.3gr/100gr
Pringles original 1.4gr/100gr

Suolapähkinät
X-tra suolapähkinät 1.3gr/100gr
Rainbow salted peanuts 1.3gr/100gr
Taffel suolapähkinä 1.1gr/100gr

Leivät (hieman suurempi otanta)
Vaasan Ruispalat 1.2gr/100gr
Fazer Ruispuikulat 1.2gr/100gr
Oululaisen Reissumies 1.2gr/100gr
Fazer Täysjyväpaahto 1.2gr/100gr
Perheleipurit Aamiaissämpylä 1.1gr/100gr
Vaasan Graham Isopaahto 1gr/100gr
Vaasan Vehnä Isopaahto 1.1gr/100gr
Fazer Täysjyväpaahto 1.2gr/100gr
Oululainen Jälkiuunipala 1.2gr/100gr
Oululainen Alkuperäinen Jälkiuuniviipale 0.7gr/100gr
Uotilan Ruislimppu 1gr/100gr

Leivän laatu

Leivän laatu vaikuttaa huomattavasti siihen kuinka saammeko liikaa suolaa. Kun viralliset ravitsemussuositukset suosittelevat tietyn määrän leipää tai viljatuotteita, on kyseessä kuitujen riittävän saannin varmistaminen. Jos kuluttaja panostaisi taas kerran ruoan laatuun, voisi ravintosuosituksiakin tulkita hieman eri tavalla. Tässä oiva esimerkki kun Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 kertoo seuraavaa:

Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille.

lautasmalli 2014 - liikaa suolaa?

Taustalla on edellytys että leivässä on vähintään 6gr/100gr kuitua. Otetaan esimerkkinä Vaasan Ruispala jota on usein mainostettu Suomen myydyimmäksi leiväksi. Vaasan Ruispalassa on kuitua 10gr/100gr. Yksi ruispala painaa noin 27 grammaa jolloin naiset tarvitsevat siis kappalemääräisten suositusten mukaan 162 grammaa (6 annosta) ja miehet 243 grammaa (9 annosta) vuorokaudessa. Alla olevan taulukon kautta vuorokauden kuitumääräksi tulee siis noin 16-24 grammaa kuitua. Taustalla on myöskin se tosiasia että Ruispalat eivät ole 100% ruisleipä vaan kuten Vaasan Ruispalat tuoteseloste kertoo seuraavaa: ”Täysjyväruista 72 % leivän viljasta ja 50 % leivän painosta”. Taas samojen virallisten ravitsemussuositusten mukaan taas suolan maksimimäärä vuorokaudessa on 5 grammaa joten miehillä pelkästä ruispaloista tulee jo 2.9 grammaa vuorokaudessa vie siis yli puolet päivän suolakiintiöstä ja varsinaiseen lämpimään ruokaan ei ole edes päästy. Leivissä on siis liikaa suolaa.

Yhdessä isommassa Ruispalapaketissa on 24 (12×2) palaa leipää, joten suositusten valossa se riittäisi alle kaksi vuorokautta pariskunnalla tai alle vuorokauden perheessä jossa on yksi tai useampia henkilöitä. Se on todella paljon pelkkää leipää vuorokaudessa ja ei vastaa millään tavalla kuitenkaan ravintosuosituksen virallista visualisointia? Henkilökohtaisesti hieman aktiivisenakaan miehenä en voisi kuvitellakkaan syöväni 9 puoliskoa ruispaloja vuorokaudessa joka tuo pelkästään yli 500kcal ja pääasiassa nopeita hiilihydraatteja. Alla tarkemmat ravintotiedot Vaasan Ruispaloista virallisten ravintosuositusten valossa. Kokonaan toinen ongelma on että Suomalainen Leipätiedotus väittää valheellisesti ruisleivän sisältävän hitaita hiilihydraatteja.

Vaasan Ruispalat, Ravintoarvot päivässä
Naiset 162 grammaa

  • 348kcal
  • 13.3gr proteiinia
  • 66.4gr hiilihydraattia
  • 2.1gr rasvaa
  • 16.2gr kuitua
  • 1.94gr suolaa

Miehet, 243 grammaa

  • 522kcal
  • 19.9gr proteiinia
  • 99.6gr hiilihydraattia
  • 3.6gr rasvaa
  • 24,3gr kuitua
  • 2.9gr suolaa

Ravitsemussuositukset ja ruokateollisuus

Suomalainen ruokateollisuus nojaa vahvasti viljatuotteiden ja varsinkin leivän promoamiseen. Samaan aikaan kuitenkin tuotteiden kotimaisuutta voi kyseenalaista kun vilja tuodaan ulkomailta. Toki Vaasan kertoo avoimesti että kotimaista viljaa käytetään niin paljon kuin mahdollista saada mutta ulkomailta sitten ostetaan lisää. Mutta tosiasiassa asia ei ole niin mustavalkoinen. Maa- ja metsätalousministeriön Vilja-alan yhteistyöryhmä kertoo rukiin tuotannosta seuraavaa:

Kotimaisen rukiin kysyntä on säilynyt vakaana viime vuosina, mutta käytännössä rukiin tuotanto ei ole yltänyt kattamaan omavaraisuutta. Yksi syy tilanteeseen on, vaihtelevien kylvösäiden ohella, haastava viljelytekniikka rehuviljojen tuotantoon verrattuna. Toinen haaste on tuotannon panoksiin verrattuna riittämätön markkinahintataso. Hinnoitteluun vaikuttaa Itämeren ympäristössä oleva rukiin ja ruisjauhojen tarjontapaine. Vaikka raaka-aineen osuus on vain viisi prosenttia ruisleivän hinnasta, niin kilpailluilla markkinoilla pienetkin hintaerot vaikuttavat lopputuotteen menekkiin. Kuluttajan valinta ja se kuinka kotimaista raaka-ainetta osataan elintarvikkeissa vaatia, näkyy siten elintarvikeketjun toisessa päässä.

Eli yhteenvetona voidaan todet,a että Suomessa on historiallisesti painetta syödä leipää ja viljatuotteita, jotta se tukisi meidän maataloutta ja se on myös heijastunut meidän ravitsemussuosituksiin. Toki ravintosuositukset leivän osalta perustuvat myös riittävän kuidun saantiin mutta usein unohdetaan että kuituja saa paljon myös muista elintarvikkeista tai että se halvin leipä ei varmasti ole paras ravintosisällöltään. Tosiasiassa myydyimmät leipätuotteet, kuten kaikkien rakastamat ”ruispalatyyppiset” leivät, on hinnoiteltu niin alas, että kotimaisilta tuottajilta ei voida ostaa enää viljaa koska se ei mahdollistaisi nykyistä hinnoittelua kaupoissa. Suomalaiset ostavat siis oman maataloutensa nurin ja samassa heikentävät elintarvikkeiden laatua tiedostamattaan. Suolan osalta on taas todettava että leipätuotteiden suolapitoisuus on huomattavan korkea verrattuna jopa eineksiin jotka yleensä mielletään erittäin suolaisiksi. Saatamme saada liikaa suolaa mutta syy ei ole pelkästään heikentyneessä ruokakulttuurissa vaan ostotottumuksissa jotka suosivat edullisia, heikkolaatuisia tuotteita.

Saatat tykätä myös näistä

Ei kommentteja

Kirjoita kommentti

Jatkamalla tällä sivustolla hyväksyt evästeet Lisätietoja

Tribe.fi käyttää evästeitä joka mahdollistaa sisällön personoinnin, tilastoinnin ja mainoksien esittämisen sivustolla.

Sulje